Kävimme Annukan kanssa
maanantaina Sipoossa Jessica Svanljungin yksityisopissa. Nyt on kyllä saatu
maailman parasta koulutustietoa roppakaupalla! Jessican ja Christan tyyli
kouluttaa on mielestäni hyvin samantyyppinen ja kun lauantaina keskityin
Ihkuun, niin nyt oli Fredden vuoro.
Fredrik-pieni aloitti
teputtelemalla treenikentän ympäri. Poju tarjosi hienosti seuraamista
paluumatkalla eikä uusi halli tuntunut juuri missään. Varsinaisen treenin
aloitimme pienellä kosketuskeppisessiolla ja sitten keskityimme perusasentoon
sekä seuraamiseen. Fredde keskittyi kivasti ja saimme paljon pieniä vinkkejä
asioiden työstämiseen eteenpäin.
Kakkossessiossa
keskustelimme alkuun Fredden noudon haasteellisuudesta ja tuon ajan penneli sai
leikkiä itsekseen kaniwuban kanssa. Yllättäin se kirmasi alkuun hullun lailla
pitkin kenttää, mutta aikas pian se tuli ja alkoi tyrkytellä lelua mulle. Nyt
täytyy siis vain huomioda, että lelun saanti toimii pennulle hyvänä palkkiona
ja kyllä se palautus sieltä muodostuu, kun en lähde tilannetta liikaa
härkkimään. J Noutoajattelun lisäksi testasimme luoksareita ja
nyt Fredde kesti hyvin myös luoksarin, jossa Jessica piti sitä kiinni ja minä
hetsasin menomatkalla. Vauhti oli hyvä ja pensku täysin äänetön!
Aivan lopuksi otin vielä
lyhyen session kera Ihkun. Olin kyllä superepäreilu koiralle, sillä toin sen
vain kentälle, eikä se saanut yhtään tutustua tilanteeseen. Siitä huolimatta se
teki hienosti merkin ja ruudun Jessican superkirjavalla matolla ja
seuraaminenkin oli olosuhteisiin nähden hyvää. Mutta tilanne oli kyllä aivan
liian vaikea Ihkulle. Tällaisia en saa jatkossa pikkuiselle tehdä!!! Ihkulle
pitää olla kiva, sillä se on ressu ihan ihmeissään näistä "uusista"
koulutustuulista.
Päivä oli todella
antoisa! Kyllä kannatti. Kiitos Jessica hyvistä neuvoista ja Annukalle
superkiitos mukavasta matkaseurasta!
Maaliskuussa sitten
katsotaan, onko homma yhtään edistynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti