Ihku on ollut hieman
sekaisin, kun olen lisännyt uusia metodeja koulutustoimintaani. Eilen sille ei
kelvannut ruoka, vaikka maha kurni niin, että minäkin sen kuulin… Ressukka on
siis ollut ilmeisen stressaantunut.
Se mitä olen nyt
muuttanut koulutuksessani ja yleisessä toiminnassani suhteessa aikaisempaan,
on, että nyt ihan rehellisesti huomautan koiralle, jos se tekee väärin tai
jotain, mitä en halua sen tekevän. Olen miettinyt ja pohtinut ja tullut siihen
tulokseen, että tämä on oikeasti kaikista reiluinta sekä koiralle että minulle.
Huomauttamiseni tapahtuu rauhallisesti eikä se sisällä tarkoituksella yhtään
painetta. Toki Ihku kokee tällä hetkellä tilanteen painostavana, mutta uskon,
että se tajuaa pian eron entiseen. Tuon huomauttamisen tarkoituksena on vain
toimia "väärin-signaalina" koiralle ja sen seurauksena koira menettää
palkkion tavoittelemisen mahdollisuuden hetkeksi eli kyseessä on pohjimmiltaan
negatiivista rankaisua edeltävä signaali, vaikkakin juuri nyt koulutuksen
muutosvaiheessa Ihku varmasti kokee tilanteen positiivisena rankaisuna. Menen
siis rauhassa koiran luo ja nuhtelen sitä matalalla äänellä. Samalla estän
siltä poistumisen ja muiden vaihtoehtoisten toimintojen mahdollisuuden
pitämällä sitä kiinni. Kun koira korjaa ja tekee oikein, kehun sitä kunnolla ja
seuraavasta oikeasta reaktiosta se saa taas palkan myös lelun tai muun
vahvisteen muodossa.
Käytännössä olen nyt siis
mustavalkoistanut treeniäni todella paljon. En hyväksy edes ajatusta
haistelusta ja fokuksen tippuminen johtaa huomautukseen ja sen jälkeen
uudelleen yritykseen. Olen niin pelännyt tällaista, mutta uskomatonta on nähdä
kuinka koira toimii oikeasti rennosti ja innostuneesti korvat pystyssä ja häntä
kipparalla ja leikkii ja syö todella kiihkeänä, kun ruoka tulee treenin
jälkeen! Ero on huimaava! Ja vaikka toko-urastamme ei ikinä tulisikaan mitään,
nyt meidän normi arkemme on huomattavasti aikaisempaa helpompaa! Minun ei
tarvitse kiristellä voimattomana, vaan voi oikeasti vaikuttaa koiraan ja se
näyttää vastaavan asioihin toivotusti! Ja nimenomaan asenteeltaan, ei vain
fyysiseltä toiminnaltaan!
Uudet mietinnän alla
olevat asiat ovat siis hyvin selitettävissä koulutuksen tieteellisillä
perusperiaatteilla. Huomautus on signaali, jota seuraa negatiivinen rankaisu
eli koira menettään vahvisteen mahdollisuuden. Ainoastaan nyt välivaiheessa
Ihku näyttää osin kokevan itse huomautuksen positiivisena rankaisuna.
Ns. sosiaalinen palkkaus
muodostuu klassisen ehdollistamisen kautta, kun koira yhdistää sos. palkkauksen
sekundaarivahvisteeksi (kuten naksunkin), joka edeltää varsinaista
primaarivahvistetta eli esim. lelua tai ruokaa.
Näinhän se menee – hyvin yksinkertaisesti!!!!
Heureka! Kiitos Salzi loistavasta perusteiden pureskelusta!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti