Maria Brandel os. Hagström i Tammerfors!!! Peekoota...

Maria Brandel oli viime viikolla Tampereella kouluttamassa hakua, jälkeä, esineruutua ja tokoa Pohjois-Hämeen kennelpiirin palveluskoirajaoksen ja Tampereen Seudun koirakerhon kutsumana. Ideanikkareina ja käytännön järjestelijänä toimivat Sari Kärnä ja Annukka Hulkko minun lisäkseni.

Asiaa tuli paljon, mutta sama positiivinen, mutta tiukka punainen lanka yhdisti eri lajeja. Tässä muutamiatulkintojani pk-lajeista: (toko-osuus seuraavassa postauksessa!)

HAKU

- Harjoittele osa-alueet erikseen, mutta tee myös paljon ratatreeniä, jotta koira oppisi kokonaisuuden.

- Motivaatio ihmisten etsimiseen on kaiken perusta!!! Ensimmäinen harjoiteltava asia on suoraan eteneminen. Kun nämä ovat kunnossa, voit edetä. Tekniikka ei saa ajaa ikinä motivaation ohi!

- Anna nuoren koiran oivaltaa itse; hajunhaut! Nuori koira saa hakea hieman kauemmin, mutta sekään ei saa juosta päämäärättömästi pitkin hajurataa.

- Lähetyksessä pidä koiraa pannasta ja tunne onko se lähdössä suoraan eteenpäin. Huolehdi, että kroppa ja pää ovat molemmat menossa eteenpäin. Jos koira tuntuu suuntaavaan muualle, lähesty maalimiestä edelleen pannasta kiinni pitäen ja lähetä koira vasta, kun orientaatio on suoraan eteenpäin. Jos koira ei meinaa tajuta, nostata maali, joten siirry keskiviivan toiselle puolen ja tee sama harjoitus siellä.

- Kun ensimmäiset tyhjät tehdään, tavoitteena olisi, että koira etsisi kauan! Jos koira palaa tyhjältä nopeasti, tarkasta motivaatiotaso!

- Jos koira tökkii maalimiestä tai keskeyttää ilmaisun esim. ohjaajan aiheuttaman häiriön vuoksi, harjoittele erikseen. Koiran tehdessä virheen keskeytä sen toiminta ystävällisesti, pidä pieni tauko ja yritä uudestaan. Jos koira on motivoitunut, se yrittää paremmin!

- Jos koira ei etene suoraan, keskeytä se ystävällisesti ja korjaa tilanne! Älä salli väärien käytösmallien vahvistua!

- Lähetä tarkasti eteenpäin ja vaadi kutsusta keskilinjalle tulo. Kutsuttaessakaan koira ei saa lopettaa etsimistä.

- Maalimiehet voivat olla esim. yhdessä treenissä peräkkäin samassa piilossa tai esim. samassa linjassa, mutta eri syvyyksillä. Tällöin koira oppii, ettei ohjaajaa kannata kyseenalaistaa.

- Kokeneella koiralla treenejä, joissa treenikaverit yrittävät tehdä radan, jossa koirakko epäonnistuu! Haasta koirasi ja itsesi!

- Joskus tyhjiä, jopa 400 m ratoja ,joiden jälkeen koiraa kehutaan, jos se on toiminut hyvin, mutta sille vihjaistaan, että metsään jäi joku… ->motivaatio kasvaa seuraavaan treeniin.

- Tee vaatteista ja leluista valepiiloja. Käytä mielikuvitustasi!

JÄLKI    (Kuulin vain puolet luennosta, sillä auto hajosi, enkä ehtinyt ihan alkuun…)

- Liinassa tuntuma, jolla vaikutetaan jäljestystekniikkaan,  mutta koiraa ei ohjata! Jos koira haluaa jatkaa uuteen suuntaan (kulma,harha), siltä voidaan kysyä hihnalla 1-2 kertaa, että todellako?! Jos koira edelleen on vakuuttunut suunnasta, sitä seurataan, vaikka se olisikin menossa vikaan. Jos se korjaa itse, hyvä, mutta jos vain jatkaa, keskeytä jäljestys ystävällisesti ja palaa ongelmakohtaa aikaisempaan kohtaan, missä tauko (=response cost). Tauon jälkeen uusi yritys vastaavasti. Jos koira valitsee oikein, olisi hyvä että valinnan jälkeen jäljeltä löytyisi supervahviste!

-hankaluus voidaan eriyttää ja harjoitella usealla lyhyellä jäljellä. Silloin jälki loppuu aina virheeseen ja uudelle yritykselle lähdetään vasta tauon jälkeen.

- Takajäljellä, anna koiralle mahdollisuus vaihtaa suuntaa itse. Jos ei vaihda, keskeytä ja koita uudestaan tauon jälkeen.

- Opeta jäljen hukkaaminen kävelemällä edestakaisin ja vaihtamalla suuntaa. Edestakainen osuus aluksi n. 5 m. Kun koira havaitsee hukan, peruuta hiukan. Koira oppii, että sen kannattaa kaartaa taaksepäin etsimään hukkunutta jälkeä.

- Tee jokaisella jäljellä jotain uutta!

- Janan opetusmetodi oli hieno! Tee suora jälki, jonka merkkaat puoliväliin. Ennen ja jälkeen krepin esineet. Jäljestä 1. esineelle ja palkkaa. Tämän jälkeen vain lopetat jäljen ja viet koiran pois jäljen alun suuntaan. Pienen tauon jälkeen lähesty jälkeä sivusta krepin kohdalta. Jos koira lähtee takajäljelle, anna mennä. Se kääntyy kyllä ympäri tultuaan kohtaan, missä ilmaisi aiemmin esineen. Jos lähtee oikeaan suuntaan, saa kepiltä huippupalkan! Kun koiran kokemus kasvaa, se lähetetään krepin kohtaan yhä kauempaa ja näin muodostuu JANA!

Tuore harha ja perusjäljen kanssa samanikäinen harha ovat vaikeimmat!

ESINERUUTU

- Kaikki perustuu koiran oma-aloitteisuuteen. Tee hajuilmaisuja ja vahvista niitä! Esineitä 1-4/treeni.

-Harjoittele lähellä esineiden tuomista ilman vaihtoa. Aluksi peitä kädelläsi esine, johon koira olisi vaihtamassa, myöhemmin voit kutsua sen pois, jos se meinaa vaihtaa. It’s your choice! Koiran täytyy tuoda aina se esine, jonka bongasi ensin!

- Syvät pistot pongailulla. 1. esine aina aika lähellä, 2. yhä kauempana ja nopeasti aivan takalinjalla saakka! Aluksi kuljet koiran mukana, mutta heti, kun se tajuaa suoraan etenemisen, alat jättäytyä jälkeen.

-3 esinettä samalle linjalle, kun syvyys on hallinnassa. Joskus voit viedä esineen takalinjalle ja heittää toisen lähemmäs, kun koira on lähtenyt etsintään. Silloin koira oppii hakemaan aivan edestäkin ja pitämään nenän auki koko ajan!

-Ohjaaja liikkuu etulinjalla eteenpäin ja koira risteilee samalla tasolla. Sen ei tarvitse tulla lähtölinjalle kuin kutsuttaessa.

-Jos koira ei löydä esinettä, se otetaan pois etsinnöistä ennen kuin se väsyy, jotta motivaatio etsimiseen ei laskisi vaan kasvaisi! Jos se on etsinyt hyvin, sille voidaan ihan heittää esine palkinnoksi!

Lampaita ja muutakin edistymistä :)

Olemme käyneet kahdesti Talasmäen Annen kanssa LAMPAITA katsomassa ja pienestä kelpiepojasta on kuoriutumassa aikamoinen PAIMEN! Ensimmäinen kerta oli täysi fiasko: koira huusi ja mylvi ja olisi vain syönyt kiharakarvaiset. Toisella kerralla mä tiesin, mitä olisi edessä ja Annekin oli varustautunut tyhjällä lannoitepussilla ja homma olikin ihan eri näköistä.

Lähestyimme aitausta tiukassa ruodussa eli vaadin Freddeletä maahanmenon aina, kun se yritti keulia mun ohitseni. Eteenpäin se pääsi vain makaamalla rauhassa. Aluksi eteneminen olikin tuskallisen hidasta, mutta jossain kohden äly alkoi voittaa hullun kaahotuksen ja pääsimme kohtuullisen sivistyneesti lammasaidalle saakka. Olisin lopettanut jo tuohon, mutta Anne yllytty aitaukseen ja mentiinhän me sitten yrittämään.

Aitauksessa alkoi vanha huutomeininki, kunnes Anne kahautti pelottavaa muovisäkkiä ja Fredden suu sulkeutui kuin taikaiskusta... Sen jälkeen alkoi kieltosanoilla olla merkitystä ja penneli alkoi toimia ihan aloittelevan paimenoppilaan tavoin. Meni liiskana lampaiden perässä, oli ohjattavissa sivuun ja meni jopa maahan käskystä... tosin aika pitkällä viiveellä. Toki koira oli myös koko ajan liinassa, jottei lampaita liikaa kiusattu.

Paimennuksen jälkeen öttiäinen oli niin väsynyt, että päivälankki jä väliin. Ketarat vain sojottivat kohti taivasta, kun kelpie unelmoi ja laski lampaita... :)

Muutenkin edistymistä on tapahtunut. Tosin askeleet ovat olleet tosi pieniä, mutta kävin läpi toukokuussa treenattuja asioita ja olin itsekin tosi yllättänyt, mitä penneli on oppinut!

Autojen ja pyörienkin jahtaus on jäänyt jo lähes unholaan. treeneissä lenkkelijät eivät enää kiinnosta. Kissan kyttäys ei sotke enää treenikuvioita... ainakaan joka päivä... tai edes joka viikko! Seuraaminen on lähtenyt hienosti eteenpäin ja uusia SG-leikkejä on opittu. Koirat osaavat molemmat kulkea nyt hihnassa melkolailla vetämättä ja ne pyytävät istuen lupaa erilaisiin toimiin, kuten ulos menoon. Ihku on rentoutunut aivan valtavasti ja sen pissojenhaistelujähmettymiset ovat vähentyneet huomattavasti!

JA FREDDE ON ALOITTANUT MYÖS HAKUILUN!!! Jo kaksi treenikertaa takana ja penneli on innoissaan!!!!